Harjoitus 1: Stephen Coveyn huolten kehä vaikutuskehä

Johdanto:

Tässä harjoituksessa pohdit omaa aloitekykyäsi ja ennakoivuuttasi.

• • Kynä/kyniä
  • Paperia tai Word-tiedosto

Harjoituksen vaiheet:

Kuvittele kehä, jonka sisään laitat kaikki huolesi. Sellaiset huolet, jotka pitävät sinua yöllä hereillä, esimerkiksi terveys, työ, lapset tai talous. Tämä on huolten kehä.

Kuvittele, että laitat huolten kehän sisään toisen kehän. Laita tämän toisen kehän sisään asioita, joihin voit vaikuttaa. Tämä on vaikutuskehäsi. Lataa

Lähde: https://www.artofmanliness.com/articles/7-habits-proactive-not-reactive/

Pohdi hetki asioita, joita olet laittanut huolten kehän sisään. Tee muistiinpanoja. Kirjaa ylös kuinka paljon tähän meni aikaa.

Mitä nousee esiin?

Jos sinulla meni enemmän aikaa huolten kehän asioiden listaamiseen kuin vaikutuskehän asioiden listaamiseen, on mahdollista, että olet pikemmin asioihin reagoiva kuin ennakoiva, eli sinulla voi olla taipumus odottaa, että joku kertoo sinulle mitä tehdä.

Mikäli näin on, ei ole syytä huoleen! Harjoituksen tarkoitus on auttaa sinua tunnistamaan aloitekyky itsessäni, jotta voit kehittää sitä.

Harjoitus 2: Lisää ennakoivuuttasi

Johdanto:

Tämä harjoitus auttaa sinua kohtaamaan ongelmia, tarkkailemaan asenteita ja toimimaan käyttäen edellisen tehtävän huolten kehää ja vaikutuskehää.

• • Kynä/kyniä
  • Paperia tai Word-tiedosto

Harjoituksen vaiheet:

Vaihe 1:

Yksi keino, jolla lisätä omaa ennakoivuuttaan työpaikalla on muuttaa käytettyä kieltä, sillä tapamme puhua ohjaa sitä miten näemme maailman. Mikäli käyttämäsi kieli on reaktiivista, olet todennäköisesti reaktiivisempi henkilö. Jos käyttämäsi kieli on taas proaktiivista, olet todennäköisesti proaktiivinen henkilö.

Alla esimerkkejä reaktiivisista lauseita:

• En voi tehdä sille mitään.
• Olen vain sellainen.
• Hän saa minut niin vihaiseksi
• He eivät salli sitä / se ei käy heille
• En pysty / en osaa
• Minun pitää
• Kunpa vain

Kun saat itsesi kiinni käyttämästä reaktiivisia lauseita, vaihda ne positiivisempiin lauseisiin:

• Katsaan mitä vaihtoehtoja on.
• Voin valita eri lähestymistavan.
• Voin hallita tapaani vastata tähän.
• Minä valitsen.
• Mieluummin.
• Aion.

Vaihe 2:

Oli asia pieni tai suuri, tartu toimeen! Kun tartut toimeen, osoitat itsellesi, että voit tehdä asialle jotain ja muuttaa asioita. Tämä laittaa liikkeelle proaktiivisuuden ketjureaktion.

Katso vaikutuskehääsi. Mitä toimia voisit tehdä muuttaaksesi tämän ja sen sisällön positiivisempaan suuntaan?

Toimien ei tarvitse olla suuria. Niiden ei itse asiassa pitäisi olla suuria. Kun kohtaat ongelman, jaa se osiksi ja ratkaise yksi haasteen osa kerrallaan. Se tekee ongelmasta helposti lähestyttävämmän ja konkreettisemman.

Harjoitus 1: Superminä

Johdanto:

Tässä harjoituksessa harjoittelet vapaata ideointia (divergentti vaihe), ideoiden rajaamista (konvergentti vaihe) sekä ideoiden yhdistämistä. Ideoiden vapaa tuottaminen ilman kritiikkiä on olennaista luovuudessa.

• • Kynä/kyniä
  • Paperia

Harjoituksen vaiheet:

Luovuus auttaa avaamaan ajatteluasi – katsomaan maailmaa avarammin, lisäämään henkistä joustavuuttasi, suvaitsemaan epävarmuutta, ja löytämään uusia yhdistelmiä, ideoita ja mahdollisuuksia.
Tässä tehtävässä on vain kolme sääntöä: (1) älä käytä tietokonetta, tablettia tai muita vastaavia laitteita; (2) kirjoita käsin, koska se on välttämätöntä ajattelulle, ymmärtämiselle ja mielikuvitukselle, ja viimeinen (3) älä rajoita itseäsi, vaan pidä hauskaa!

1. Ideoi 15 minuutin ajan minkälainen ”Superminäsi” voisi olla. Superminä voi liittyä työhön, harrastuksiin, opiskeluihin tai mihin tahansa elämän alueeseen. Mitä taitoja ja piirteitä sinulla olisi ja mitä tekisit niillä? Voit keksiä uusia tai vaikka korostaa omia piirteitäsi. Käytä mielikuvitusta, äläkä anna luovuuden tappajien pysäyttää sinua! Tämä on ideointivaihe (divergentti vaihe).
2. Suodata seuraavaksi kirjaamasi taidot ja piirteet tosielämän suodattimen läpi. Tosielämä luo määritelmiä ja raameja, joita käytät ideoiden rajaamisessa (konvergentti vaihe) ja yhdistämisessä vaiheessa kolme. Kirjoita nämä rajoitteet paperille jokaisen vaiheessa yksi kirjaamasi piirteen tai kyvyn viereen.

Esimerkiksi:

Käytä tähän vaiheeseen aikaa viisi minuuttia

3. Katso listaasi Superminän piireistä (vaihe 1) ja tosielämän rajoitteista (vaihe 2). Valitse yksi tosielämän tilanne ja nimeä se (voit myös lisätä kuvan, joka ilmaisee sitä) ja kirjoita sen alle tai ympärille taidot ja piirteet, joita Superminä voi käyttää tuossa tilanteessa ja miten. Mitkä noista taidoista, kyvyistä ja piirteistä olisi siirrettävissä tosielämän rajoitteisiin ja miten? Siirtyisivätkö ne tosielämään muuttuneina tai yhdistettyinä johonkin? Mitä tämä tarkoittaa itsesi ja taitojesi osalta? Esimerkiksi, kyky parantaa supertaitona voi ilmetä tosielämässä empatiana tai välittämisenä. Käytä tähän viimeiseen vaiheeseen 20 minuuttia. Voit hyödyntää miellekarttaa, listoja tai muita menetelmiä tässä vaiheessa.

Harjoitus 2: Mahdolisuuksien havaitseminen

Johdanto:

Tässä harjoituksessa keskitytään muuttamaan negatiivinen positiivisiksi mahdollisuuksiksi. Tämän tarkoitus on lisätä luovuutta.

• • Eri värisiä kyniä
  • Paperia, A3 koko

Harjoituksen vaiheet:

Mahdollisuudet ovat usein suoraan edessämme. Esimerkiksi epäonnistumiset ja suljetut ovet voidaan muuttaa mahdollisuuksiksi. Tässä tehtävässä keskitytään negatiivisen muuttamiseen positiivisiksi mahdollisuuksiksi.

1. Ota kaksi A3-kokoista paperia. Kirjoita toisen paperin yläosaan ”MENNEISYYS” ja toisen yläosaan ”TULEVAISUUS”. Seuraavaksi:
2. Menneisyys-paperi: Pohdi vastoinkäymisiä työssä, harrastuksessa tai opiskelujen aikana. Kirjoita nämä Menneisyys-paperille.
3. Tulevaisuus-paperi: Mieti tulevaisuuden suuntausta, joka saattaa vaikuttaa negatiivisesti työhösi, alaan, johon olet kouluttautunut, tai työnhakuun tulevaisuudessa. Kirjoita tämä tulevaisuuspaperin keskelle.
4. Piirrä molemmille paperille miellekartta. Aloita sen paperin keskeltä, johon olet lisännyt kohtaamasi haasteet. Kirjoita ensimmäiselle tasolle asiat, jotka vaikuttavat haasteeseesi välittömästi. Luo 2-4 tasoa asioista, jotka voivat vaikuttaa haasteeseesi, kunnes olet pohtinut sen läpi kokonaisuudessaan. Tee sama tulevaisuuspapereille.
5. Kun haastemiellekartat ovat valmiita, lisää niihin mahdollisuuksia. Ympyröi mahdollisuustekijät eri värillä ja kirjaa selite mahdollisuudelle miellekarttaan tai eri paperille (esimerkiksi Post-it-lehdille).
6. Esitä ideasi muille, ystävillesi, perheellesi tai työ/kurssikavereillesi saadaksesi palautetta.

Pidä miellekarttasi tallella. Voit myös tehdä ne uudelleen ajan kuluessa, kun tilanne ja aika muuttuvat.

Muistathan, että tämä ei ole tutkimusprojekti, vaan luova harjoitus. Pidä mielesi avoimena, lisää jopa hassuilta tuntuvia ideoita ja ole tarkkaavainen sekä luova.

Harjoitus 1: Aktiivinen kokemuksesta oppiminen

Johdanto:

Tässä harjoituksessa tutustut aktiiviseen ja merkitykselliseen kokemuksesta oppimiseen.

• • Kynä/kyniä
  • Paperia tai Word-tiedosto

Harjoituksen vaiheet:

Vaikka kokemus on erinomainen opettaja, tulisi kokemisen kuitenkin olla aktiivista eikä passiivista. Kokemuksen aikainen aktiivinen osallistuminen ja siihen sitoutuminen, sekä prosessin pohtiminen ja seuraaminen eri näkökulmista ovat olennaisia, sillä ne syventävät kokemuksesta oppimista tehden siitä kestävää ja eri yhteyksiin siirrettävää.

Seuraava esimerkki kertoo aktiivisesta kokemuksesta oppimisesta:

Urheilumaailma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kokemuksesta oppimiseen, sillä siinä voidaan oppia, voittaa ja olla joukkueen jäsenenä vain kokemuksen kautta. Joukkuelajit toimivatkin erinomaisena esimerkkinä. Kuvittele joukkue, jossa pelataan ilman pelin miettimistä ja jälkikäteen tarkastelua. Tämä ei lisää ymmärrystä omasta pelistä eikä peliä pystytä siten parantamaan opitun perusteella. Pelikokemuksesta ei opita ilman sen tarkoituksenmukaista pohdintaa.

Oppiakseen kokemuksesta, joukkue pohtii valmentajansa kanssa seuraavia kysymyksiä:

Oppiakseen kokemuksesta, joukkue pohtii valmentajansa kanssa seuraavia kysymyksiä:

• Mikä pelissämme toimii?
• Mikä pelissämme ei toimi?
• Mikä vastapuolen pelissä toimii?
• Mitä meidän tulee tehdä? Miten seuraamme tulevia toimintojamme?

Tämänkaltaiset kysymykset auttavat oppimaan kokemuksesta kahdella eri tasolla: ensin kokemuksen aikana (kuten oheisessa harjoituksessa 1) ja toiseksi metakognitiivisella tasolla pohdittaessa kokemusta, miten se meni ja mitä siitä voidaan oppia (harjoitus 2). Tämä lisää ymmärrystämme kokemuksen myötä ’oppimisesta’, jolloin opittua voidaan hyödyntää ja siirtää opittua tietoa tuleviin tilanteisiin.

Toiminta:

Ajattele jotain kokemaasi tilannetta, jolla on ollut selkeä tavoite. Se voi olla mitä tahansa esimerkiksi matkan suunnittelusta, työn suorittamisesta, projektista, tapahtuman järjestämisestä, tai tutkimuksen tekemisestä artikkelin kirjoittamiseen. Kirjaa ylös kaikki tuon tilanteen vaiheet alusta loppuun saakka, ja koita muistaa mitä niistä teit yksin ja mitä yhdessä muiden kanssa. Pura prosessi osiin käyttäen edellä olevassa esimerkissä olevia kysymyksiä soveltaen niitä valitsemaasi tilanteeseen. Esimerkiksi ’vastakkaisen joukkueen’ sijaan voit käyttää työtehtävästä saatua palautetta. Kirjoita lopuksi vielä vastauksesi kysymykseen ”Mitä meidän tulee tehdä? Miten seuraamme tulevia toimintojamme?”.

Jatka tämän jälkeen harjoitukseen 2.

Harjoitus 2: Metakognitiivinen kokemuksesta oppiminen

Johdanto:

Tämä harjoitus edistää kokemuksesta oppimista metakognitiivisella tasolla, muun muassa pohtimalla miten kokemus meni ja mitä siitä voi oppia.

• • Kynä/kyniä
  • Paperia tai Word-tiedosto

Harjoituksen vaiheet:

Jatka harjoituksessa 1 käyttämästäsi tilanteesta. Voit nyt jatkaa metakognitiiviselle tasolle, jolla kokemuksesta oppimisen sisäistäminen vähitellen alkaa. Alla olevat kysymykset auttavat sinua tässä prosessissa. Pohdi vastauksia ja kirjoita ne ylös tarkastellaksesi niitä myöhemmin:

• Mitkä olivat kokemuksen aikaiset kohokohdat?
• Mikä oli vaikeaa: asiat ja vaikeat hetket?
• Mitä ymmärrät nyt enemmän? Miten kertoisit siitä nyt?
• Mitä jäi vielä epäselväksi/ymmärtämättä?
• Jätitkö tästä pois mielipiteitä, näkökulmia tai mahdollisia panostuksia? Miksi? Jos et jättänyt, miten olet sisällyttänyt ne ymmärrykseesi?

Harjoitus 1: Elämäntapahtumat

Johdanto:

Tässä harjoituksessa tarkastellaan suunnittelutaitojen hyödyntämistä elämäntapahtumissa.

• • Kynä/kyniä
  • Paperia tai Word-tiedosto

Harjoituksen vaiheet:

1. Valitse elämästäsi tapahtuma, joka on ollut suuri ja vaatinut suunnittelua. Se voi olla esimerkiksi muutto uuteen paikkaan, häät, lapsen syntymä, syntymäpäivä tai valmistuminen korkeakoulusta tai muu suuri muutos elämässä. Kirjoita se ylös.
2. Muistele, mitä kaikkea sinun tuli ottaa huomioon suunnitellessasi tapahtumaa.

• a. Mitkä olivat ensisijaiset asiat ja painopisteet? Mitä tuli seuraavaksi?
• b. Mitkä olivat tärkeät määräajat ja aikataulut? Mieti sekä lyhyen että pitkän aikavälin määräaikoja.
• c. Tee toimintasuunnitelma kyseisten tehtävien toteuttamiseksi niiden tärkeyden ja kiireellisyyden mukaan ja aikataulu tämän toimintasuunnitelman toteuttamiseen.
• d. Kirjaa ylös kaikki tapahtumaan liittyvät osapuolet. Listatessasi ihmisiä, kirjaa ylös myös heidän roolinsa eri tilanteissa ja toiminnoissa

Voit käyttää apuna Gantt-taulukkoa tai muita taulukkoja.

3. Tee lista asioista, jotka ovat välttämättömiä toimintojen suunnittelussa. Aseta ensin kriittisimmät toiminnot, tavoitteet ja määräajat, ja jatka sitten muilla, vähemmän kriittisillä toiminnoilla. Listaa myös toiminnot, joiden suorittamisessa on ajallista joustavuutta, vaikka ne ovat välttämättömiä.
4. Analysoi lopuksi, miten suoriuduit tapahtuman suunnittelemisesta ja toteuttamisesta, ja mieti mitä voit oppia tästä. Mitä työelämässä hyödyllistä osaamista kehitit prosessin aikana?

Harjoitus 2: Projektisuunnitelma

Johdanto:

Tässä harjoituksessa suunnitellaan projekti työympäristöön ja mietitään siihen tarvittavia materiaaleja ja työkaluja.

• • Valkotaulu (suunnitteluun)
  • Valkotaulumarkkereita (suunnitteluun)
  • Post-it-lappuja
  • Paperia ja/tai Word-tiedosto
  • Kynä/kyniä

Harjoituksen vaiheet:

1. Valitse projekti, jonka olet suorittanut työelämässä. Se voi olla omalta tai toiselta sektorilta, opiskeluprojekti tai joku muu vaativa työelämän projektia vastaava projekti työelämän ulkopuolelta.
2. 2. Muistele mitä tarvitsit projektin suorittamiseen ja tee toimintasuunnitelma projektista, johon sisällytät myös resurssit ja toiminnot:a) Toiminnot, kuten kokoukset, matkustaminen, toimitukset, jne

   b) Resurssit: ihmiset, aika, raha, materiaalit, laitteet, alihankittu työ, jne.

Tee Gantt-taulukko toiminnoista aikatauluineen, laske resurssit (esimerkiksi palkat, alihankinta, matkustaminen), ja mieti ja lisää myös muita projektin elementtejä, kuten tärkeimmät määräajat.

3. Kuvittele, että projektissa tapahtuu merkittävä muutos, jonka vuoksi sinun tulee mukauttaa ja muuttaa projektisuunnitelmaa. Muutos voi olla esimerkiksi kulujen leikkaus, aikataulun radikaali lyheneminen tai tieto, että tärkeää osaa työstä ei voidakaan toteuttaa. Mieti muutosta eri näkökulmista pohtiessasi ratkaisuja, joilla projektin lopputulos muutoksesta huolimatta pysyy alkuperäisenä.
4. Analysoi projektin tulokset ja suunnitelma ennen ja jälkeen muutoksen. Mitä positiivista muutos toi mukanaan ja mitä opit siitä?

Harjoitus 1: Aikakartta

Johdanto:

Tämä harjoitus auttaa sinua samaan yleiskuvan, miten ja millä keinoin hallitset aikaasi jokapäiväisessä elämässäsi.

• • Kyniä: punainen, keltainen ja vihreä
  • Paperia tai Word-tiedosto

Harjoituksen vaiheet:

Tämä harjoitus auttaa sinua:

1. Tunnistamaan päivittäisiin toimintoihin käyttämäsi ajan ja tuottamattoman ajan.
2. Tunnistamaan hyödyntämättömät (tyhjät) aikavälit päivän aikana ja muuttamaan ne tuottavaksi ajaksi ammatillisen tai henkilökohtaisen tavoitteen saavuttamiseksi.
3. Tarkastelemaan ja arvioimaan eri toimintoihin käyttämääsi aikaa verrattuna niistä saatuihin hyötyyn.

Tätä harjoitusta varten tarvitset kolme tyhjää paperia. Piirrä jokaiseen niistä taulukko, jossa on neljä saraketta ja kuusi riviä, siten, että sinulla on 24 laatikkoa, jotka edustavat 24 vuorokauden tuntia (katso malli alla). Lataa

Aloita paperista 1. Täytä jokaiseen laatikkoon mitä teet päivän aikana, esimerkiksi nukkuminen, syöminen, peseytyminen, siten, että jokainen laatikko edustaa yhtä vuorokauden tuntia.

Paperi 2: Pohdi tällä paperilla ammatillista minääsi. Mikäli sinulla ei ole työkokemusta, tarkastele itseäsi sellaisena päivänä, kun sinulla on pakollista tekemistä. Täytä ne ruudut, joina et tehnyt mitään tuottavaa työaikanasi/päivän aikana (esimerkiksi tauot, yleiset keskustelut, työhön liittymättömät keskustelut, jne.).

Ota kolmas paperi, ja yhdistä siiten tiedot papereista 1 ja 2. Tyhjät laatikot edustavat tehokasta aikaasi.

Tämä yksinkertainen aikakartta antaa sinulle kuvan päivittäisestä ajankäytöstäsi. Voit hyödyntää sitä ajankäytön suunnittelussasi ja ajanhallinnassasi. Tarkastele mitä taulukko paljastaa ajankäytöstäsi. Mieti tyhjiä, tuottavaa aikaa edustavia laatikoita niiden määrän ja laadun suhteen; mitä ne paljastavat? Analysoi tiettyihin toimintoihin käyttämääsi aikaa ja mieti, mitä voitaisiin muuttaa tai parantaa. Mieti ajankäyttösi epätasapainoa. Ole vilpitön itsesi suhteen tarkastellessasi kuinka tyytyväinen olet ajankäyttöösi.

Ajattele, miten muut (perhe, ystävät, kollegat, jne.) vaikuttavat ajankäyttöösi ja aikakarttaasi. Tunnista riippuvuudet, velvollisuudet ja vastuut, ja katso kuinka ne heikentävät (tai hyödyttävät) ajanhallintaasi. Mieti esimerkiksi minkälaisia nuo riippuvuudet ovat.

Merkitse punaisella kynällä laatikot, joiden sisältämät asiat kaipaavat kipeästi huomiota, keltaisella kynällä laatikot, joiden sisältämät asiat ovat valmiina parannettavaksi, ja vihreällä kynällä laatikot, joissa asiat vaikuttavat olevan hyvin. Suunnittele tämän jälkeen päiväsi uudelleen soveltaen kirjaamiasi korjaustoimenpiteitä. Käy aikakarttasi uudelleen läpi ja kirjoita muistiin kaikki positiiviset ja negatiiviset huomiosi. Pohdi tuloksia ja mieti miten korjata epäkohtia. Toista prosessi, kunnes huomaat, että olet saavuttanut jotain seuraavista:

• Kykenet keskittymään tavoitteisiisi paremmin.
• Kykenet muistamaan pienimmätkin tehtävät ja toiminnot.
• Osaat priorisoida paremmin.
• Sinulla on hallinnan tunne.
• Sinulla on vahvempi tunne, että olet saavuttanut jotain.

Remember, you cannot manage yourself absolutely all at once – it is rather an ongoing process in fairly unpredictable contexts. Thus, time management might sound a ‘contradiction in terms’ – it should always be about scheduling and planning in terms of time, in order to reduce overall stress about the unknown and the unexpected as such occurrences could potentially impact on our goals, responsibilities, expectations and dreams, rather than an illusion that we are, indeed, able to tame time and ourselves-in-time in an absolute way.

Muista, että ajanhallintakykysi ei parane yhdessä yössä, vaan se on pikemminkin jatkuva ja jatkuvasti kehittyvä prosessi, johon eri olosuhteet vaikuttavat. Ajanhallinta on aina ajankäytön suunnittelua, jonka avulla voit vähentää odottamattomista ja tuntemattomista tekijöistä johtuvia häiriöitä ja sen vuoksi stressiä.

Tämä harjoitus perustuu ajanhallinta-aktiviteettiin nimeltään ‘Time Squared’. Se on löydettävissä useista henkilökohtaisiin ja sisäisen yrittäjyyden pehmeisiin taitoihin keskittyvistä verkkoresursseista (esimerkiksi https://tugofwarwithtime.com/10-time-management-activities-to-try-with-your-employees/ ja https://www.theexceptionalskills.com/time-management-activities/)

Harjoitus 2: Oikeat asiat oikeaan aikaan!

Johdanto:

Tämä harjoitus auttaa määrittelemään milloin energiatasosi on paras eri tehtävien suorittamiseen. Oikea energiatila auttaa tehtävien suorittamisessa ja ajanhallinnassa.

• • Kynä/kyniä
  • Paperia tai Word-tiedosto

Harjoituksen vaiheet:

Kohtaamme ajoittain odottamattomia ja kiireellisiä asioita, jotka meidän tulee vain hoitaa. Mielemme ja kehomme energia- ja valmiustasot kuitenkin vaihtelevat päivän aikana. Oman energiarytmin tunnistaminen on hyödyllistä, sillä se auttaa meitä suunnittelemaan tehtäviä paremmin olotilamme mukaan.

Voimme esimerkiksi sijoittaa vaativammat tehtävät ajankohtiin, jolloin energiatasomme on korkeampi ja yksinkertaisemmat ajankohtaan, jolloin energiataso on matalampi. Tämä auttaa ajanhallinnassa, koska oma energia kanavoidaan paremmin tehtävien luonteen mukaan.

Säästämme "tehokkaimman" minämme vaativiin tehtäviin ja "hitaamman ja tehottomamman” minämme "yksinkertaisempiin" tehtäviin. Työelämässä tämä voi kuitenkin olla joskus hankalaa, sillä emme voi aina valita mitä teemme milloinkin.

Energiatasomme määrittäminen kuitenkin tukee ajanhallintaamme ja sen suunnittelua. Tämä harjoitus perustuukin vuorokausirytmien ja sisäisen kello käsitteiseen, jotka seuraavat päivän sykliä ja vaikuttavat tehokkuuteemme.

Tehtävä käytännössä

Ota tyhjä paperi ja suunnittele sille ajankäyttösi tunneittain heräämisestä aina nukkumaan menoon saakka. Kirjoita paperille kaikki päivän tehtävät. Voit kirjoittaa tähän myös edeltävän päivän tai edeltävien päivien tehtävät. Kirjoita paperille energiataso, joka sinulla oli jokaisen tehtävän aikana ja kyseisenä päiväaikana. Kuvauksesi energiatasostasi voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:

Esimerkiksi:

• Tulessa
• Eloisa
• Vakionopeus
• 70% prosenttia
• Hajamielinen
• Hidastumassa
• Väsynyt
• Nälkäinen

Voit vaihtoehtoisesti käyttää prosentteja skaalalla 10% - 100% kuvaamaan energiatasoasi.

On tärkeää olla valitsematta päivää, jolloin työmäärä on epätavallisen suuri, sillä se voi vääristää kuvaa energian käytöstä. Valitse mieluummin normaali päivä.

Katso tämän jälkeen taulukkoasi uudelleen ja tarkastele yhtäläisyyksiä energiatasojesi, vuorokauden ajan ja päivän aktiviteettien välillä. Mitä teit kun olit ”tulessa”, jne.? Pohdi mikä oli tämän aktiviteetin vaatimustaso ja laajuus (psyykkinen ja fyysinen).

Mieti mitä kompromisseja teit jakaessasi tehtävät päivän energiatasosi mukaan. Mieti saavuttamiasi tuloksia ja stressitasoasi suorituksen aikana. Tee suunnitelma, joka yhdistää korkean energiatasosi tärkeisiin ja vaativiin tehtäviin. Tarkista suunnitelman toteutettavuus ja muokkaa sitä tarvittaessa.
Lisäharjoituksena voit tarkastella harjoituksessa 1 tekemääsi aikakarttaasi ja verrata päivittäisiä energiatasojasi tuohon karttaan.

Lähteet:

https://www.nigms.nih.gov/education/pages/factsheet_circadianrhythms.aspx

https://blog.trainerswarehouse.com/time-management-activities/

Harjoitus 1: Menneet muutokset

Johdanto:

Tässä harjoituksessa tarkkailet ja analysoit menneitä tilanteita, joissa olet kohdannut muutoksen.

• • Kynä/kyniä
  • Post-it-lappuja
  • Paperia (A3) tai Word-tiedosto

Harjoituksen vaiheet:

1. 1. Valitse mennyt muutostilanne elämästäsi jostain seuraavista aiheista:
   a) Oma elämä (esimerkiksi perhe, lapsen syntymä, muuttaminen, jne.)

1. b) Työelämä

1. c) Opinnot

    

   Nimeä se ja kirjoita se pääotsikkona keskelle A3-paperiarkkia.

1. 2. Tarkastele tarkemmin valitsemaasi mennyttä tapahtumaa ja listaa kirjoittamasi pääotsikon alle muutosprosessin päävaiheet, mitä tehtiin ensin, mitä seuraavaksi, jne. kunnes olet kattanut koko prosessin.

1. 3. Kirjoita edellisessä kohdassa tehdyn luettelon alle elementit, jotka vaikuttivat muutokseen ja sen käsittelemiseen omina alalistoinaan. Esimerkkejä muutoselementeistä ovat:

1. a)Mitkä olivat henkilökohtaiset ja ympäristön olosuhteet?
   b) Vaikuttiko tämä vain sinuun vai koskiko se myös muita?
   c) Missä tämä tapahtui?
   d) Minkälaisia taitoja tarvitsit?
   e) Mitä tietoa tarvitsit?

1. Listaa seuraavaksi tulokset:
   a) Lyhytaikaiset tulokset
   b) Pitkäaikaiset tulokset
   c) Mikä toimi hyvin? Mikä ei toiminut?

Voit tallentaa neljä ensimmäistä vaihetta kuvana tai tehdä niistä tietokonneella taulukon.

1. Analysoi viimeisinä lähestymistapasi muutokseen ja oliko tämä lähestymistapa onnistunut vai ei:
   a) Miten hallitsit muutosta?
   b) Mitä opit prosessista, ja miten ja missä voit käyttää opittua?
   c) Mikä oli prosessin psykologinen merkitys, esimerkiksi vaikuttiko se itsetuntoosi, tai tunsitko itsesi voimaantuneeksi, jne.?
   d) Mitä prosessi mahdollisti/ mahdollistaa?
   e) Mitä ovat muut tulokset?

Harjoitus 2: Muuttuva ympäristö

Johdanto:

Tässä harjoituksessa tutkitaan miten globaali megatrendi, ilmastonmuutos, voi vaikuttaa työympäristöön, sekä miten fasilitoida muutosprosessia.

• • Kynä/kyniä
  • Paperia tai Word-tiedosto

Harjoituksen vaiheet:

Trendit, lyhytkestoisista trendeistä pitkäkestoisiin megatrendeihin, vaikuttavat jatkuvasti tekemisiimme esimerkiksi lainsäädännön, raaka-aineiden saannin, mielipidevaikuttajien sekä monen muuan asian kautta. Tämä harjoitus tarkastelee miten megatrendi voi vaikuttaa työympäristöön.

1. 1. Tutki ilmastonmuutosta (megatrendi) ja pohdi miten se voi vaikuttaa ammattiisi tai alaasi (missä olet töissä, mitä olet opiskellut) tai missä olet tällä hetkellä töissä. Tarkastele sitä ainakin seuraavista näkökulmista:

1. 1. a) Yleisesti sekä työsi näkökulmasta. Esimerkiksi muotisektori, erityisesti pikamuoti, on ollut suurennuslasin alla erittäin saastuttavana liiketoimintana.

1. 1. b) Resurssit

1. 1. c) Ihmiset ja heidän taitonsa

1. 1. d) Lainsäädäntö

1. 1. e) Kilpailu

1. 1. f) Kuluttajat/käyttäjät ja heidän mielipiteensä

1. 1. g) Tuotteet ja palvelut

1. 1. h) Muut asiat.

Käytä oheista kaaviota, ja tutustu alla olevaan esimerkkiin muotimaailmasta.

Kirjoita taulukkoon, miten, miksi, missä ja milloin muutos tapahtuu. Koska muutos on laaja, voit muokata taulukkoa lisäämällä rivejä, tekemällä oman taulukon tai muulla tapaa. Voit myös käyttää post it -lappuja.

2. 2. 2. Määrittele seuraavaksi valittu muutoskohde:
   3. 2. a) Mikä se on?
   4. 2. b) Miksi?
   5. 2. c) Missä se tehdään?
   6. 2. d) Kuinka se tehdään?
   7. 2. e) Kuka sen tekee (keitä on mukana)?
      3. f) Mitkä ovat resurssit?
   8. 2. g) Mikä on aikataulu?
   9. 2. h) Mitkä ovat riskit?
   10. 2. i) Mitkä ovat nopeasti muuttuvan ympäristön ja prosessien tarpeet? Kuinka ohjata muutosta?
   11. 2. j) Kuinka valmistat ihmisiä muutokseen?
   12. 2. k) Kuinka ohjaat prosessia?
   13. 2. l) Kuinka monitoroit prosessia ja mukautat sitä uusien muutosten mukaan?

Kirjaa nämä ylös käyttämällä siihen sinulle parhaiten soveltuvaa menetelmää.

3. 3. 3. Pohdi lopuksi prosessia ja määrittele viisi avainkohtaa muutoksen johtamiseen valitsemallasi sektorilla/ kentällä/ työlläsi. Kuinka lähestyt näitä?

Harjoitus 1: Ongelmanratkaisutyylini

Johdanto:

Tämä harjoitus auttaa sinua tunnistamaan ongelmanratkaisutyylisi itsekerronnan ja itseanalyysin sekä vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisen kautta. Harjoitus edistää taitoa siirtää ongelmanratkaisumenetelmiä eri ongelma-alueiden välillä (työ/akateeminen, työelämän tasapaino, eri alat).

• • Kynä/kyniä
  • Paperia (A3) tai Word-tiedosto

Harjoituksen vaiheet:

Vaihe 1:

Valitse yksi ratkaisemasi ongelma jokaiseen seuraavista kohdista (yhteensä 3 ongelmaa):

• Ongelma, jonka olet ratkaissut omalla alallasi (jos sinulla on työkokemusta omalta alalta) tai käytännön tehtävissä yliopistossa tai työharjoittelussa.
• Ongelma, jotka olet ratkaissut jollakin toisella sektorilla tai toisen tyyppisessä työssä (tämä voi olla myös esimerkiksi kesätyö tai harrastus).
• Yksi jokapäiväinen arkiongelma.

Katso alla olevaa esimerkkiä ongelmasta jokapäiväisessä elämässä:

Nyt on sinun vuorosi. Täytä oma taulukko jokaiselle kolmelle ongelmalle (yksi taulukko kutakin ongelmaa kohden)

Vaihe 2:

Kun olet täyttänyt taulukon jokaiselle kolmelle ongelmalle, vertaa ja analysoi niitä:

• Mitä yhteistä näillä kolmella tapauksella / kategorialla on mitä tulee ongelmanratkaisutyyliisi? Teetkö esimerkiksi yhteistyötä muiden kanssa vai teetkö asioita yksin?
• Mitä eroa kolmen tapauksen/ kategorian välillä on?

Voit tuoda esiin yhtäläisyyksiä ja eroja tai käyttää jotakin muuta sinulle parhaiten sopivaa menetelmää.

Vaihe 3:

Analysoi ongelmanratkaisutyyliäsi äskettäin luomiesi kolmen tapauksen ja alla olevan luettelon avulla. Luettelossa on elementtejä, jotka ovat hyödyksi ongelmanratkaisussa.

• Avoin mieli, luovuus
• Käytännönläheisyys
• Positiivinen ja nöyrä asenne
• Halu oppia
• Kokonaisvaltainen näkemys
• Aikataulujen pitäminen, projektisuunnittelu
• Viestintä
• Monialaisuus
• Kyky tehdä päätöksiä, palata aikaisempiin vaiheisiin, muuttaa painopistettä, kunnioittaa kaikkien kokemuksia ja tietoja
• Ongelmaan liittyvien ihmisten osallistuminen prosessiin.

Oletko esimerkiksi luova, leikkisä vai looginen ongelmanratkaisija? Haluatko mieluummin ratkaista ongelmia muiden kanssa vai yksin? Onko tyylisi enemmän käytännöllistä tai abstraktia vai jotain niiden väliltä? Käytätkö vain sanoja tai piirrät ja kirjoitat asioita paperille? Mitä muuta?

Kirjoita ongelmaratkaisutyylisi ylös, esimerkiksi ”Minun tapa ratkaista ongelmat on…” ja täydennä virke kirjoittamalla ongelmanratkaisutyylisi ja sen muunnelmat. Merkitse yhdellä värillä, mitkä ovat vahvuutesi ongelmanratkaisussa, ja toisella värillä mitkä ovat ongelmanratkaisutyylisi kehitysalueita. Pidä paperi (dokumentti) ja palaa siihen myöhemmin nähdäksesi, kuinka ongelmanratkaisutyylisi ja taitosi ovat kehittyneet.
Pohdi myös, mitä ongelmanratkaisutyylejä voit käyttää eri tilanteissa.

Harjoitus 2: Ongelmanratkaisusumu

Johdanto:

Tässä harjoituksessa saat ratkaistavaksi niin sanotun hankalan pulman (englanniksi blurry problem sekä wicked problem), joka ei linkity suoraan omaan alaasi. Harjoitus käyttää kerrontaa ja muotoilun ajattelutapaa ratkaisuprosessissa.

• • Kynä/kyniä
  • Paperia (A3) tai Word-tiedosto

Harjoituksen vaiheet:

1. Valitse mediasta ratkaistavaksi ongelma, joka ei liity suoraan alaasi, ja joka on monimutkainen ja epäselvä ongelma, johon ei ole selvää vastausta, esimerkiksi kodittomuus.
2. Valittuasi ongelman, tutki sitä ymmärtääksesi sitä ja sen moniulotteisuuden paremmin. Käytä tähän miellekarttaa. Ota iso paperiarkki ja aseta sen keskelle artikkeli tai ongelman nimi. Lisää sen ympärille ongelmaan liittyviä seikkoja eri ulottuvuuksina ja kerroksina.

3. Kun olet saanut syvemmän käsityksen ongelmasta, on aika pohtia mahdollisia ratkaisuja. Luo kolme eri konseptia mahdollisista ratkaisuista. Konsepti on viimeistelemätön luonnos ideasta tai ratkaisusta, joka sisältää usein visuaalisia elementtejä ja tekstiä. Koska valitsemasi ongelma voi olla moniulotteinen ja suuri, voit myös keskittyä johonkin sen osioon ratkaisua pohtiessasi.

4. Keskustele luomistasi konsepteista muiden (todellisten kohderyhmien) kanssa ja testaa konseptisi tällä tavoin. Tee muistiinpanoja havainnoista ja kommenteista.
5. Analysoi konsepteista saadut kommentit ja huomiot.
6. Valitse tulosten perusteella konsepti, jonka kehität lopulliseksi ratkaisuksi tämän jälkeen. Pidä konsepti toteuttamiskelpoisena ja käytä maalaisjärkeä.
7. Pohdi palautetta ja keskusteluja, ja arvioi, kuinka hyvin onnistuit löytämään mahdollisen ratkaisun. Mieti myös:

• Kuinka hyvin onnistuit kartoittamaan ongelman moniulotteisuuden ja kokonaisvaltaisuuden?
• Hyötyvätkö kohderyhmät ratkaisustasi?
• Kuinka helppoja tai vaikeita ratkaisut ovat toteuttaa? Mistä voi olla apua tai mikä voi haittaa toteutuksessa? Ovatko ratkaisut kalliita?
• Mitä opit prosessista ja monimutkaisista hankalista pulmista?

"The Solution"